Etten tänään funtsis koko ajan syömistä ja sitä, että mulla on tuolla avattu sulkaarasia, jota nyt ei tarttis käydä tyhjentämässä, on oiva hetki tarttua kutimiin. Kutominen on kauheen terapeuttista, koska siinä saa ajatukset suunnattua konkreettiseen tekemiseen ja näkee kuitenkin kohtalaisen äkkiä kättensä jäljen. :) Ainoa hidaste on vaan istumatyöläisen jo muutenkin rasittuneet hartiat, ja kutominenhan ei tilannetta helpota. Mutta kivaa se on! Tarkoituksena on kutoa joustinneuleinen pipo tupsulla.

Vieressä on pipo, jonka kudoin ystävälle yllärilahjaksi ja tuosta oranssista langasta kehkeytyy siis itselleni samanlainen. :) Oranssi väri on jotenkin sellainen piristävä ja hyväntuulinen, ja sellaista tarvitaan tähän pimeään talveen. Turhaan kaikki vaatteet ja asusteet tarttis olla mustia, kun värejäkin voi käyttää. Nyt jo tuntuu yläselässä kutominen, mutta jos mä vielä muutaman kierroksen...